Stressi on luontainen osa elämää. Stressireaktion tuottama kortisoli nostaa vireystilaamme ja olemme sen ansiosta valmiimpia kohtaamaan arjen tilanteet. Stressireaktion käynnistymiselle on merkityksetöntä, onko kyseessä henkeämme oikeasti uhkaava asia vai onko se mielemme synnyttämä kokemus uhasta. Merkitsevää on, pidämmekö stressiä haitallisena vai emme: esimerkiksi liikunta ja sauna ovat keholle stressitila. Ne eivät välttämättä stressaa meitä ja koemme ne positiivisena, mutta samalla nekin edellyttävät riittävää palautumista.

Jokaisen tulisi olla kiinnostunut kyvyistään kohdata stressaavia tilanteita ja oppia paitsi käsittelemään asioita myös palautumaan stressistä: jos stressitila pitkittyy ja jos kehomme altistuu jatkuvalle kortisolisyötteelle, todennäköisyys sairastua kasvaa merkittävästi.

Tutkimusten mukaan jopa yli 90 % sairauksista aiheutuu stressistä.

Stressitila lamauttaa tärkeitä kehomme toimintoja, jotta voimme keskittyä uhalta suojautumiseen. Muun muassa ahdistuneisuus, masennus, pitkittyneet univaikeudet, muistiongelmat, päänsäryt, vatsavaivat, ärtyneisyys, iho-oireet ja jopa hiustenlähtö ovat oireita, jotka voivat kertoa, että keho on joutunut kantamaan pitkittynyttä ja liiallista stressikuormaa. Oireet kertovat myös, että kapasiteetissamme kohdata stressaavia tilanteita on kehitettävää: Meitä ei nimittäin lähtökohtaisesti ahdista tai stressaa se, mitä meille tapahtuu tai mitä meille sanotaan. Ahdistumme ja stressaannumme siitä, minkä tulkinnan ja merkityksen annamme tapahtuneelle. 

Kun opit ymmärtämään mielesi toimintaa ja käyttäytymisesi perustaa, pystyt valjastamaan sen mielettömän suuren potentiaalin hyvinvointisi tueksi. Stressinhallinta – tai ennemminkin stressinsietokyky – on yhtä kuin mielen ja kehon reaktioiden hallintaa. Et voi kontrolloida sitä, mitä tapahtuu itsesi ulkopuolella, mutta voit oppia kontrolloimaan sitä, miten reagoit tilanteisiin ja tapahtumiin ja siihen, kuinka kauan makaat tulessa. 

Uskon, että jokaisesta meistä on mielen mestariksi.