Rakkaus on yksi ihmisyyden perustarve. Se, miten kukin sitä elämässään kokee, mistä sitä saa ja hakee, vaihtelee. Erakkona elävä voi kokea valtavaa rakkautta vaikkapa luontoa ja hiljaisuutta kohtaan, ja se riittää täyttämään sydämen, tuomaan hyvää oloa ja onnellisuuden tunnetta. Toinen taas tarvitsee muita ihmisiä kokeakseen rakkautta. Ja tämä se onkin sitten melekoosta menoa!
Kuinka virität parisuhdepommin
Parisuhteet perustuvat turhan usein vaatimuksiin, pyyntöihin ja toiveisiin, joita esitämme kumppanillemme. Uskomme tai tiedostamattamme ajattelemme, että näin olemassa oleva parisuhde muuttuu mieluisammaksi. Lauseissa toistuvat ”sitten kun”, ”sillä ehdolla, että” ja ”kunpa joskus”.
Alun ihastuksen huumassa fokus on hyvissä asioissa ja niissä, mitkä kantavat onnellisuuden tunnetta.
Vaan pikkuhiljaa rakastumisen tunne väistyy ja koittaa arki. Yhtäkkiä näet, miten unelmien prinssi (tai prinsessa) jättää sukkansa lattialle. Se possu kaivoi juuri nenäänsä! Se ei huomioi niin kuin pitäisi. Unohti nimipäiväni eikä muistanut vuositapaamisemme juhlapäivää. En saa sitä tai tätä, mutta itse saan kyllä tehdä kaiken. Siivota ja hoitaa lapset. Harrastukset ovat jääneet, vatsa löllyää ja takapeilistä vilkkuu hyllyvä pylly. Ystäviä ei näy missään. Ei se varmaan edes rakasta mua.
Mitä kaikkia näitä pommin aineksia onkaan? Lukemattomia. Mikä ikinä onkaan arvomaailmaasi vasten. Mikä ikinä on vasten odotuksiasi ja toiveitasi. Ja eikä niistä ainakaan kannata asianosaisen kanssa keskustella. Paremmin asiat ratkeavat, kun jauhetaan myllyä sen yhden ystävän kanssa, joka ymmärtää.
Vai ratkeaako. Pommi on sopivasti sytytintä vailla valmis, jos emme osaa:
- ilmaista itseämme rakentavasti (kun ei se toinen kuitenkaan ymmärrä)
- ottaa vastuuta itsestämme ja valinnoistamme (koska on yksinkertaisesti vain helpompi syyttää toista)
- tehdä ratkaisuja suuntaan tai toiseen (niinpä sitä sitten jää siihen huonoon suhteeseen lillumaan ja odottamaan ihmettä).
Yksi tehokkaan pommin ainesosa on myös ajatustenluku.
Ajatuksenluvusta keskusteluun
Harrastamme jatkuvasti ajatustenlukua. Teemme tulkintoja ja päätelmiä toisistamme. Toisinaan se auttaa selviämään arjesta, kun asiat hoituvat odotusarvoisesti.
Joskus vain kykymme lukea rivien välistä on niin vahva, että yhdestä ajatuksesta saattaa käynnistyä koko päivän tunnelman pilaava tekijä.
Voit esimerkiksi herätä aamulla ja mieleesi tulee ajatus, että taas on maanantai. Ensin paiskit pitkän päivän töitä ja kun tulet kotiin, lämpimän ruoan sijaan vastassa on pyykkikasa ja sohvalla makaava mies (etkä tajua, että mies tekee juuri sitä, minkä sinä itsekin haluaisit tehdä). Siinä vaiheessa, kun pääset autolle, olet jo huonolla tuulella ja muistat, että töissäkin odottaa yksi, joka ei vaan tajua. Ja siinä vaiheessa, kun vihdoin pääset töihin, posket ovat kiukusta punaiset, kun olet työmatkan aikana mielessäsi antanut rakentavaa palautetta. No, päivä voi mennä töissä kuitenkin sitten ihan ok ja ilman draamaa. Mutta kotona on yhä se möllöttävä mies, joka ei tue niin kuin voisi tukea. ARGH!
Ja kaikki lähti yhdestä ajatuksesta, jolla potkaisit päivän käytiin. Jos tämä toistuu päivästä toiseen, on kuin katsoisi toistuvasti samaa filmikelaa, näyttelijät vain vaihtuvat. Tavallaan luot itse oman tulevaisuutesi omilla ajatuksilla, tunteillasi ja valinnoillasi.
Vaan mitäpä jos vaihtaisit kelaa? Mitäpä jos siirtyisitkin ajatustenluvusta keskusteluun? Entä miltä tilanne näyttäisi ulkopuolisen silmin?
Jos parisuhteen – tai minkä tahansa ihmissuhteen – epätasapainosta tai epäkohdista ei pystytä rakentavasti keskustelemaan ja niiden pohjalta tekemään muutoksia, pommiin viritetty sytytyslanka alkaa palaa. Sisällä kasvaa musta aukko, joka päivien, viikkojen ja vuosien myötä vain kasvaa. Voit olla myös varma että pommi räjähtää, ennemmin tai myöhemmin. Tavalla tai toisella. Hintalappuna voi olla jopa terveys, sillä jos parisuhde tuo jatkuvaa stressiä, elimistö ei sitä pitemmän päälle kestä hajoamatta.
Hyvästi marttyyri-minä, tervetuloa toimivampi suhde
Toimiva parisuhde ei rakennu kumppanin tekemiin muutoksiin tai unelmat täyttäviin kumppaniehdokkaisiin. Jos lähdemme parisuhteeseen takaraivossamme olevin – osin toki tiedostamattominkin – reunaehdoin, hyvinvointiasi tullaan koettelemaan: sellaista prinssiä ei löydy, joka jokaisessa tilanteessa osaa 100 %:sesti toimia odotustesi mukaisesti.
Jos et nauti suhteessasi ja odotat, että olet onnellinen vasta sitten, kumppani muuttuu odotustesi mukaisesti, annat vastuun onnestasi toisen käyttäytymisen varaan.
Avain toimivaan parisuhteeseen on oppia ottamaan vastuuta itsestään, onnestaan, valinnoistaan ja omista ajatus-tunne-ketjuista. On täysin mahdollista, että kaikki syy on juuri siinä toisessa. Mutta se, että pysyt suhteessa, joka ei tuo tyydytystä, on itse asiassa oma valintasi, eikö? Olisiko aika alkaa välittää itsestään?
Eihän mikään tietysti ole niin mustavalkoista, miten tässä on asiat esitetty. Jokainen parisuhde on uniikki. Yksi on kuitenkin kaikissa ihmissuhteissa yhteistä, ja sen ymmärtäminen vie kohti hyvinvoivaa elämää: kun löydät syvimmän itsesi, alat olla aito oma itsesi ja maailma ympärilläsi muuttuu, koska SINÄ muutut. Tapasi katsoa itseäsi ja ympäristöäsi näyttää erilaiselta, ja sitä kautta muutokset elämässäsi ovat väistämättömiä, koska olet rikkonut tapasi olla sinä. Voi olla, että ihmiset ympärilläsi vaihtuvat, mutta on täysin mahdollista, että olet tehnyt tilaa jollekin uudelle ja vieläkin paremmalle. Päätös purkaa parisuhdepommi ja rakentaa unelmasuhde itseensä on ensimmäinen teko kohti positiivisia muutoksia ihmissuhteissasi – ja teko, jota et tule katumaan.
